Mistä löytää softafirma startupille, osa 3

Etsin syksyllä softafirmaa tai koodaria auttamaan startupin tuotekehityksessä.

Olen kirjoittanut aiheesta kaksi aiempaa juttu, tässä linkit:

• http://ainanalka.fi/index.php/2016/12/14/mista-loytaa-softafirma-startupille-osa-2/
• http://ainanalka.fi/index.php/2016/09/14/miten-loytaa-softafirma-startupille-osa-1/

Kuten edellisessä osassa kirjoitin, tuotteen ensimmäinen versio päädyttiin tekemään omin voimin. Käyttökokemuksen ja käyttöliittymien suunnittelussa käytettiin kahta ulkopuolista graafikkoa.

Rahaa olemme käyttäneet n. 1500 euroa. Omaa työaikaa ehkä 15 htp. Kerron näistä raha-asioista myöhemmin lisää. Myös kokemuksia Upwork-palvelusta tulossa piakkoin.

Vedän seuraavaksi vähän yhteen mitä vaihtoehtoja startupille on hankkia tuotekehitysosaamista ja käyn läpi niiden hyviä ja huonoja puolia.

Vaihtoehtoja hankkia koodausosaamista startupille

Harkitsimme seuraavia vaihtoehtoja koodausosaamisen hankintaan:

1. osta kotimaiselta softafirmalta
2. osta ulkomaiselta softafirmalta
3. ota softafirma osakkaaksi
4. ota koodari osakkaaksi
5. palkkaa koodari, esim. opiskelija
6. tee itse

Ehkä vaihtoehtoja on muitakin mutta näitä me pyöriteltiin.

Tässä joitain omia kokemuksia eri vaihtoehtoista.

1. Osta kotimaiselta softafirmalta

Tämä oli ensimmäinen vaihtoehto itsellä. Ostaa maineekkaalta, sopivan kokoiselta softatalolta.

Sopivan kokoinen tarkoittaa, että en osta mies-ja-koira -yhdistelmältä mutta toisaalta en käänny CGI:n tai Tiedon puoleen.

Riittävän kokoinen tarkoittaa, että homma ei ole yhden henkilön varassa ja talosta löytyy hyviä referenssejä vastaavanlaisista toteutuksista. Mutta toisaalta firma ei ole liian iso, jotta tällainen piskuinen startup ylipäätään kiinnostaa.

Miksi sitten käyttää softafirmaa?

Olemme tekemässä maailmanluokan palvelua joten ajattelin myös, että tässä pitää olla maailmanluokan koodausapuakin. Ajattelin, että arkkitehtuurista pitää tehdä heti skaalautuva ja parhaiden käytäntöjen mukainen. Pitää käyttää jotain maailmanluokan frameworkkia jne.

Toisaalta softafirma tuo turvaa: kuten yllä sanoin, homma ei ole yhden henkilön varassa, he ovat tehneet hommia ennenkin ja todennäköisesti harjoitteluun kuluu vähemmän aikaa.

Huomioita softafirman valinnassa

Ensiksi hieman omaa taustaa (eli pätemistä): Olen itse tehnyt 14 vuoden uran analytiikan ja tietovarastoinnin saralla. Olen työskennellyt isossa IT-pörssifirmassa, 30 hengen konsulttifirmassa ja omassa 6 hengen putiikissa.

Näiden lisäksi olen ollut projektipäällikkönä tai asiantuntijana useissa miljoonien eurojen monitoimittaja-analytiikkahankkeissa sekä kilpailuttanut toimittajia useille yrityksille ja julkkari-asiakkaille.

Olen nähnyt siis miten IT-firmat toimivat, olivat ne jättikokoisia tai pieniä.

En ole toiminut niin paljoa softafirmojen kanssa, pari keikkaa kylläkin. Mutta tätä varten haastattelin muutamaa koodaria ja kyselin mielipidettä.

Yhteenvetona päädyin seuraavaan:

• 9/10 tapauksista: toteutusprojekti on yhtä hyvä kuin se ykköskoodari joka siihen nimitetään. Projektin menestyksellä ei ole mitään tekemistä firman koon kanssa.
• Jos ostat palvelun 1000 hengen IT-talolta, on itseasiassa todennäköisyys saada kovan luokan jamppa tekemään hommia sinun startupille hyvin hyvin pieni, verrattuna jos ostat 10 hengen putiikista.
• Pienet, kasvua hakevat IT-firmat joutuvat alkuvaiheessa rekryämään pelkästään huippuja. Siellä on harvemmin kavereita harjoittelemassa.
• yhden henkilön freelanceri on hyvä vaihtoehto alkuvaiheeseen mutta hyvän tyypin löytäminen on vaikeaa. Jos löydät kovan jantterin, kovilla referensseillä, tämä voi olla kullanarvoinen. Me löysimme yhden todella hyvän vaihtoehdon tutun suosituksen kautta. Ilman suosittelijaa, en kääntyisi tähän vaihtoehtoon, liikaa riskejä.
• Ideaalikoko kumppanille onkin hyvillä referensseillä varustettu, vielä nälkäinen (ei ole kihahtanut menestys hattuun) mutta kasvava n. 10-30 hengen kokoinen softatalo.
• isommillakaan softataloilla ei välttämättä ole mitään erityistä metodologiaa, työskentelytapaa tai muuta ihmevipstaakia jolla koodi olisi jotenkin parempaa. Niin kuin sanoin, yleensä työn taso riippuu yksilöistä.
• maailmanluokan skaalautuva ja eheä arkkitehtuuri ei ole tässä vaiheessa ajankohtainen. Tuotteen sisus tullaan todennäköisesti kuitenkin tekemään uudestaan. Sitten kun asiakkaita on tuhansia, on se positiivinen ongelma kun pitää miettiä miten skaalataan.
• jos tuote on liiketoiminnan ydin, ei kannata välttämättä ulkoistaa tätä osaa. Tai startupista pitää löytyä henkilö, joka ymmärtää myös kooditasolla mitä softafirma tuottaa.

Moni ohjemistokehitysfirman edustaja on kanssani varmasti eri mieltä ja hyvä niin. Esim. tässä Vincitin hyvässä blogipostauksessa puhutaan asiaa.

Allekirjoitan em. blogin hyödyt mutta jos ei ole kymmenien tuhansien budjettia, ei noita asioita vain voi toteuttaa isomman IT-putiikin kanssa.

Softafirmojen hinnat

Oma kokemus on, että koodarien hinnat Suomessa liikkuu jossain 60-120 euroa per tunti tietämillä. On niitäkin ketkä veloittavat +150e mutta silloin on joku spesiaalicase.

Olen itse tilannut 100 ja 120 euron hintaan töitä keskisuurilta softataloilta mutta olen ollut hankkeissa mukana missä koodaus on maksanut 60-80e/h ja toimittajana ollut keskisuuri tai suuri IT-talo.

Miksi ei käyttää softafirmaa?

Kun oma budjetti on jossain 5000e tienoilla, ei keikka kiinnosta kovin montaa pienempääkään IT-putiikkia.

Sain kuitenkin useita tarjouksia, joissa uskottiin että jopa 2000 eurolla saataisiin jonkinlainen mvp-toteutettua. 70e/h tuntihinnalla tämä tarkoittaisi 29 työtuntia eli hieman vajaa 4 työpäivää.

Keskustelimme kuitenkin ydinryhmän kanssa ja parin koodarin jotka sparraa meitä ja totesimme, että:

• haluamme pitää 100% tietämyksen ja hallinnan koodista
• muutoksia pitää tehdä todella nopeasti, emme halua joutua odottamaan paria päivää muutospyynnön toteutusta
• pelko kustannusten karkaamisesta kun ensimmäinen osa (se n. 2-5k€) on tehty. Pelko, että pienetkin muutospyynnöt, joita tulisi olemaan kymmenittäin, maksaisivat satoja tai tuhansia.
• pieni pelko ns. toimittajaloukusta (vendor lock), jossa toimittajalla on kaikki tietämys ja kukaan muu, ei edes 3. osapuolen toimittaja, pysty ottamaan koodista koppia

Kun rahaa tuotekehitykseen on käytössä isompi summa, katsomme tämän vaihtoehdon kuitenkin uudestaan.

2. Osta ulkomaiselta softafirmalta

Varsinkin Slushia ennen ja jälkeen olen saanut kontakteja ulkomailta ehkä kymmeneltä IT-firmalta. Lähinnä Itä-Euroopasta.

En ole jutellut yhdenkään kanssa tarkemmin mutta jos kotimaisten koodareiden hinnat liikkuu jossain 60-120e/h paikkeilla niin Ukrainasta, Venäjältä tai Itä-Euroopan maista koodausapua saanee n. 20-30 eurolla per tunti.

Haasteena on tietenkin löytää sopiva, luotettava ja osaava kumppani.

Itsellä on pelko, että tässä heitetään rahaa mustaan aukkoon. Vaikka työtä saisi 50% halvemmalla kuin Suomesta, tämä sisältää samat mutta moninkertaiset riskit kuin kotimaiselta ostettaessa. Halvempi hinta ei kompensoi riskejä.

Tällä hetkellä tämä ei ole itselle realistinen vaihtoehto, jollemme saa hyvä suosituksia jonkun tutun kautta.

Freelanceri Upworkin kautta

Mutta toinen vaihtoehto on käyttää ulkomaalaista osaajaa erilaisten nettivälityspalveluiden kautta, joka perustuu suosituksiin ja jossa alusta antaa pienen takeen ja turvan.

Suurin taitaa olla Upwork. Palvelu on ”työntekijöiden AirBnb tai Uber”. Voit hakea osaajia tai tehdä työilmoituksen, johon freelancerit itse hakevat.

Osaajia on ympäri maailmaa ja taso kuulemma vaihtelee valtavasti. Ostajan onneksi sieltä näkee Airbnb-tyylisesti muiden aiemmat arviot toimittajasta.

Lisäksi kauppaehdotuksi voi asettaa, että tilaajan pitää hyväksyä työ ennen kuin siitä laskutetaan. Käytännössä voit ilman riskiä tilata työn, freelanceri tekee sen valmiiksi ja sinä saat päättää otatko sen käyttöön vai et – eli maksatko vai ei.

Tämä ja osaajien edulliset hinnat (joskus jopa 10e/h esim. graafinen työ) tekee palvelusta todella houkuttelevan. Itseasiassa on houkuttelevampaa tilata koodari Upworkista kuin lähteä etsimään kotimaista freelanceria, joille on vaikea löytää suosittelijoita.

Haasteena on tietenkin kommunikaatiovaikeudet. Mutta jos olet toiminut englanninkielellä joskus IT-kavereiden kanssa, en näe tätä isona ongelmana. Varsinkin kun voit rauhassa valita, tarkastaa suositukset ja haastatella heitä etukäteen vaikka Skypellä.

Tämä on erittäin varteenotettava vaihtoehto etenkin How to be A Finn -peliin liittyen, jollen löydä maahanmuuttaja-koodaria Suomesta (haluan, että peli tehdään maahanmuuttajien toimesta niin, että tekijät ymmärtää kontekstin).

3. Ota softafirma osakkaaksi

Pari softafirmaa ehdotti suoraan: emme tee tätä sinulle parilla tonnilla mutta voimme tehdä ”ilmaiseksi”, jos otat meidät osakkaaksi.

Tämä kuulostaa houkuttelevalta. Startup saa kokeneen IT-firman muskelit taakseen jotain tiettyä siivua vasten yrityksestä.  Tai ei välttämättä muskeleita mutta esim. yhden nimetyn henkilön.

Oletuksena on, että IT-firman henkilö ottaa palkkaa startup-tyylisesti eli saman mitä muutkin osakkaat, usein työpanokseen sidottuna. Ehkä ei siis ollenkaan. Tämä tarkoittaa pienempiä palkkakuluja kuin jos samantason kaveri palkattaisiin suoraan.

Minusta tämä on täysin relevantti vaihtoehto silloin kun startupilla ei ole omaa teknistä osaamista.

Mutta pidelkää innostustanne. Juttelin parin softafirman kanssa aiheesta ja he totesivat, että tällaisia pyyntöjä tulvii välillä haitaksikin asti. Usein ideat tai tiimi on höttöä. Taas joku on keksinyt uuden Uberin tai Tinderin mutta ei ole tehnyt asian eteen käytännössä mitään.

Softafirmat, kuten enkelisijoittajatkaan, eivät lähde joka jampan mukaan. Eikä kukaan sanonut, että lähtisi meidänkään suoraan. Tämä vaatii molemminpuolista tutustumista. Visio ja kemiat pitää kohdata.

Puhumattakaan taloudellisista raameista: mikä on työpanos, kuinka pitkäksi aikaa sitoudutaan, millä työpanoksella softafirma saa minkäkin osuuden?

Mitä riskejä on ottaa softafirma osakkaaksi?

Pelkään, että softafirmalla ei ole ihan samaa motivaatiota ja sitä aitoa nälkää painaa startupia eteenpäin vaikka tulevaisuus näyttäisi kuinka harmaalta.

Pelkään myös, että joissain tapauksissa softafirma haluaa mukaan vain, jotta voidaan hakea 50 000€ Tekes tuotekehitystukea, jotka voidaan ohjata tehtäväksi ko. firmalle. Ja kun rahat on käytetty, tippuu hanskat.

Toivon olevani väärässä.

Jos käännytte tähän vaihtoehtoon, ei välttämättä kannata antaa softafirmalle siivua yhden työsuorituksen perusteella vaan vaatia heitä sitoutumaan työhön pidemmäksi ajaksi.

Lyhytkestoinen työsuoritus tarkoittaisi siis, että softafirma tekee vaikka 30 htp työn 1000e laskennallisella päivähinnalla jolloin he ”sijoittaisivat” 30 000 euroa firmaasi. 200 000e valuaatiolla (joka tietenkin veivattaisiin alas) tämä tarkoittaisi 15% siivua.

Ja tämä omistusosuus jäisi heille eikä mitään työvelvoitetta jatkolle. Eräänlainen lottokuponki siis, johon toki laitettiin työaikaa sisään.

Jos minulla olisi softayritys ja jollakin startupilla olisi hyvä idea, voisin heittää mieluusti jonkun junnun harjoittelemaan tällaisella sopparilla.

Sopimus on OK silloin jos softafirma tai sen edustaja sitoutuu osakassopimuksen avulla tekemään duunia firman eteen siihen asti kunnes se myydään tai kuopataan. Aivan kuten tehdään muiden perustajien kohdalla.

1-2 vuoden päähän voidaan sopia piste, jolloin saa myydä osuutensa markkinahintaan. Sitä ennen lähtijää käsitellään huonona lähtijänä ja hinta on sen mukainen.

Tällä hetkellä tämä vaihtoehto ei ole meillä kuitenkaan kovin relevantti. Mutta sellaisilla, joilla on hyvä idea, hyvä tiimi mutta ei teknistä osaamista, tätä kannattaa harkita.

Mutta huomio: älkää kävelkö sinne softafirmaan tyhjin käsin. Tehkää jotain etukäteen: markkinakartoitusta, kilpailija-analyysi, prototyyppi, myyntiä, asiakashankintaa, tuotekuvauksia…

Jotain joka näyttää että tässä on potentiaalia ja että te saatte asioita aikaiseksi.

4. Ota koodari osakkaaksi

Tämä on identtinen malli edellisen kanssa paitsi tässä osapuolena on yksityinen henkilö, usein joku tuttavapiiristä tai kaverin kaveri.

Ajatuksena tässä on, että koodari tekee startupille ilmaiseksi tai pienellä korvauksella töitä, tiettyä omistusosuutta vasten. Kuten muutkin perustajajäsenet.

Kelpo ajatus, jos vain löytät luotettavan ja pätevän tyypin jolta ei tipu hanskat heti.

Vielä vaikeampaa on löytää henkilö, jonka elämäntilanne sopii tähän. Koodia voi olla haastava vääntää jos olet palkkatöissä, perheellinen, asuntovelallinen ja et ole vielä valmis ottamaan riskiä hypätä tuntemattomaan.

Kuten edellisessä kohdassa softafirman kanssa, sinun pitää osata myydä ideasi ja näyttää, että olet jo saanut jotain aikaiseksi jotta koodarikin tästä innostuu.

5. Palkkaa koodari, esim. opiskelija

Tuotekehittäjän palkkaaminen päivätöihin ei usein tule kyseeseen koska startupilla ei ole alkuvaiheessa rahaa maksaa palkkaa.

Opiskelijan palkkaaminen minipalkalla tuntitöihin tai kokeneen kaverin tekemään iltapuhteena on toinen juttu ja verrattavissa Upworkin kaltaisen palvelun käyttämiseen.

Tuntityöläiselle voi luvata myös mahdollisuutta osakkuuteen myöhemmin jos tietyt tavoitteet täyttyvät.

6. Tee itse

Tee itse on suositeltavin vaihtoehto alkuvaiheessa ja tähän mekin päädyttiin. Tai no en minä itse mutta kollegani eli toinen perustaja hoiti koodauksen.

Ratkaisun edut:

• ei tarvinnut maksaa palkkaa
• meillä on 100% ymmärrys ja oppi tuotteen sisällöstä
• meillä on 100% hallinta ja muokkauskyky, pienetkin muutokset kehitysversioon voidaan hoitaa tunnissa, usein minuuteissa

Haittana on seuraavat:

• kollega teki töitä iltapuhteena ja viikonloppuisin. Perheelliselle, päivätöissä olevalle ei helppo rasti eikä pitkäkestoinen ratkaisu
• välillä olisi voinut edistä koodausta nopeamminkin mutta muut kiireet estivät. Palkallisen tai ulkop. softafirman kanssa oltaisiin edetty näissä tapauksissa nopeammin, vaikkakin pieniä muutoksia pystyttiin tekemään huippunopeasti

Tässä vähän pitkäksi venynyt pohdinta. Jos sinua kiinnostaa ostaa softapalveluita kotimailta tai ulkomailta, hyödyntää esim. Upworkia, ole rohkeasti yhteydessä.

Jaan mielelläni näitä kokemuksia ja vinkkaan hyväksi havaitsemiani softataloja.

Kerron eri postauksessa miten koodaustyö eteneni ja mihin teknisiin ratkaisuihin päädyttiin.

---

Seuraa Aina Nälkä -projektia ja sen tuotoksia netissä:

Aina Nälkä

Aina Nälkä – LinkedIn
Aina Nälkä – Twitter
Aina Nälkä – Facebook

Onerva – viestintäpalvelu kotihoitoon ja palveluasumiseen

Onerva – Web-sivut
Onerva – Twitter
Onerva – Facebook

How To Be a Finn – peli maahanmuuttajien kotoutumiseen

HTBAF – Facebook
HTBAF – Instagram

Tuet meidän työtä seuraamalla, tykkäämällä ja jakamalla. Kiitos!