Kaikki haluavat hyötyä gradustasi

Kirjoitin edellisellä kerralla miten gradun voi tehdä kuukaudessa.

Tämä herätti paljon keskustelua etenkin LinkedInissä.

Ajattelin jatkaa lyhyesti siitä, miten eri sidosryhmien intressit ohjaavat ja osittain hankaloittavat gradun tekijää.

Aivan kuten ne ohjaavat ja usein hankaloittavat yrittäjääkin: rahoittajat, asiakkaat, muut osakkaat, työntekijät, neuvonantajat/kiihdyttämöt/kaverit ja muut neuvonantajat.

Saisinko nimeni graduusi?

Kerron hieman miten oman graduni sisältö muovautui ulkopuolisten tahojen johdosta.

Siihen vaikutti kolme ulkopuolista tahoa:

  • työn tilaaja halusi tutkia tietovarastointia ja etenkin spesifiä CWM-mallia
  • professori halusi tutkia XML:ää ja RDF:ää
  • toinen professori halusi tutkia yritysarkkitehtuureja (EA)

Tietovarastointi oli siis työni keskiössä. Se oli ainoa selvä asia.

Työn tilaaja oli kiinnostunut uudesta metamallinnus-standardista (CWM) ja sen mahdollisesta hyödynnettävyydestä ja merkityksestä tietovarastoinnissa.

14 vuotta alalla olleena voin kertoa: sillä ei ole mitään merkitystä. Kukaan alalla oleva ei tiedä mistä tässä akronyymissa on kyse, paitsi minä.

Proffani omat tutkimusintressit koskivat tuolloin trendikkäitä rakenteisten dokumenttien merkkauskieliä, XML:ää ja RDF:ää muun muassa.

Hän toivoi painokkaasti, että eiköhän lätkäistä gradusi varsinaisen sisällön (tietovarastointi) kylkeen tutkimuskysymys: miten RDF-merkkauskieltä voidaan hyödyntää tietovarastoinnissa?

Vastaus: ei mitenkään.

Tämä on vähän sama kuin jos tutkittaisiin sähköautojen ympäristövaikutuksia ja mukaan liitettäisiin Popedan kappaleiden sanoitusten merkitys tässä ilmiössä.

Ja lopputulemana on tietenkin toivottavaa, että: kyllä, selvä syy-yhteys löytyy!

Vähän väkisin rakennettu tutkimuskysymys, mutta tehdään työtä käskettyä. Voi toki olla, että en vain ymmärtänyt RDF:ää.

Kun gradu oli valmis ja toinen proffa luki sen, antoi hän arvokasta palautetta:

”Voisitko leipoa sinne sisään jonkin maininnan yritysten kokonaisarkkitehtuureista (EA). Voit laittaa vaikka minun tutkimuksia viitteeksi.”

Jaa jaa, no laitetaan sitten. Voinko käydä pesemässä autosi tai onko jotain muuta palvelusta jonka voin tehdä?

Voisitko kirjoittaa tieteellisen artikkelin, laitetaan minut kirjoittajaksi?

Lopulta graduni keskiössä oleva tietovarastointi oli saanut mukaansa tilaajan toiveesta Common Warehouse Metamodelin (CWM), proffani toiveesta RDF:n ja toisen proffan toimeesta pari päälleliimattua mainintaan yritysarkkitehtuureihin ja viittaukset hänen omiin teoksiin.

Myönnetään, että tästähän uuden tutkimuksessa on kyse. Aina ei tiedä, onko lopputulos hyödyllinen vai ei. On helppo olla jälkiviisas.

Lopputulos oli kuitenkin aika sekametelisoppa mutta koska olin miellyttänyt kaikkia ja ulkoiset muotoseikat täyttyivät, sain hyvän arvosanan ja taputtelut selälle.

Tämän jälkeen oli jotain puhetta tieteellisen artikkelin kirjoittamisesta.

Eikös perinteinen tapa ole, että nuoret tutkijat kirjoittavat tieteellisiä artikkeleita, joihin proffat laittavat oman nimensä, usein ensimmäiseksi jos on tarpeeksi röyhkeyttä? Tuottamatta välttämättä yhtään tekstiä itse työhön?

No, en sano että näin tietenkään tehtäisiin. Mutta en jäänyt ottamaan siitä selvää vaan lähdin katsomaan miten tietovarastoja tehdään ihan käytännössä.


Tutustu startup-yrityksemme tuotteisiin, ne on tehty laadusta tinkimättä ja selkärankaa menettämättä :)

Onerva – viestintäpalvelu kotihoitoon ja palveluasumiseen 
How to be a Finn – opetuspeli maahanmuuttajien kotoutumiseen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *