Kaikki haluaa olla voittajajoukkueessa

Olen pelannut korista yli 30 vuotta.

Monesti näkee pelaajia, jotka haluaa olla ainoastaan voittajajoukkueessa. Muuten menee peli-ilo.

Osa menee niin pitkälle, että kyttää pukuhuoneessa, minkä värisillä paidoilla treeneihin saapuneet kaverit pelaavat. Pistäisikö valkoisen vai mustan, riippuu siitä millä joukkueen parhaat pelaa. Että pääsee samalle puolelle.

Voi sitä ruikutusta jos joudut meidän joukkueeseen ja saat pataan 9 matsia kymmenestä kauden mittaan. Omat 5- ja 2- vuotiaat tenavat osaa olla joskus ärsyttäviä kitisijöitä mutta jotkut 20-30 -vuotiaat koriskaverit on välillä pahempia.

Hommahan on niin, että kun tulet joukkueeseen, voit joko:

a.) Tehdä joukkueesta paremman kaikin mahdollisin keinoin ja auttaa sitä menestymään. Haalia sinne lisää hyviä pelaajia. Treenata itse ja parantaa omaa peliä ja sitä kautta joukkueen. Motivoida ja auttaa joukkuekavereita. Jos treeneissä ei käy jätkiä, sitten treenaat yksin ja olet parempi kun sinne tulee joku. Tai haalit sinne lisää niitä jannuja vaikka lähipubista.

b.) Tai sitten voit kitistä, ruikuttaa ja valittaa koko kauden.

c.) Tai voit luovuttaa ja vaihtaa siihen voittavaan joukkueeseen (joka todennäköisesti ei halua sinua jos olet kitisevä, ruikuttava, valittava mulk*u heti kun tulee vastoinkäymisiä).

Yrittäminen on vastoinkäymisiä missä henkilön todellinen asenne punnitaan

Nyt voit vaihtaa joukkueen tilalle yrityksen ja miettiä mikä on sinun taktiikka kun yritys missä olet, ei menestykään niin kuin piti. Kun ei kulje kuin Strömsöössä.

Sillä ainakin startup-yrityksissä, on enemmän kuin todennäköisestä, että menestyksekkäältä vaikuttava unelma muuttuukin katkeraksi puurtamiseksi. Myyntiä ei tulekaan kuten odotettiin. Palkkaa ei saakaan entiseen malliin.

Kun ajatus huviajelusta Välimerellä loistojahdilla muuttuu talsimiseksi Saharassa ihan väärään suuntaan, heti sen jälkeen kun rosvot vei rahat, vaatteet ja passin.

Silloin loppuu useimmilta peli-ilo. Sitten punnitaan miestä ja naista. Silloin voit joko:

a.) Tehdä yrityksestä paremman kaikin mahdollisin keinoin ja auttaa sitä menestymään. Haalia sinne lisää hyviä työntekijöitä. Oppia itse ja parantaa omaa suoritusta ja sitä kautta koko yrityksen. Motivoida ja auttaa kollegoita.

b.) Tai sitten kitistä, ruikuttaa ja valittaa koko yrityksen elinkaaren.

c.) Tai voit luovuttaa ja vaihtaa siihen voittavaan yritykseen (joka todennäköisesti ei halua sinua jos olet kitisevä, ruikuttava, valittava mulk*u heti kun tulee vastoinkäymisiä).

Ylläoleva tarkka ja tieteellinen luonneanalyysi ei ole ketään erityistä henkilöä varten tehty (paitsi ehkä parille rakkaalle koriskaverille).

Tahdon vain sanoa, että yrittäminen kuulostaa hienolta. Startupiin hyppääminen kuulostaa jännittävältä. Todellisuus on kuitenkin se, että alun jälkeen se tulee olemaan todella, todella tuskaista, hikistä, taloudellisesti tiukkaa, aikaa vievää, henkisesti rasittavaa, pitkäkestoista ultrajuoksua jossa saa potkun munille joka kilometrillä…

…ja jos olet oikeanlainen persoona, se on valtavan palkitsevaa ja kiehtovaa, vähän kinkyllä tavalla.

Jos siis päätät lähteä startupiin tai mihin tahansa uuteen, aloittavaan yritykseen mukaan, tiedosta ja odota tätä. Jos et kestä munille potkimista, jos perse ei kestä taloudellista ahdinkoa… voi sen lopettaa. Se ei ole häpeä. Se on ihan okei.

Mutta älä ainakaan ole kitisevä mulk*u.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *