”Minkä takia sä teet näitä konsulttihommia kun sulla on se startuppi?”
Antti Tuisku sen hyvin tiivisti.
”Taas mennään rahan takii
Ei rakkaudest lajii vaan rahan takii
On saatava lapsille gore-texii
Sillä kadut on märkii ja sohojosii”
Vaikka Onerva-startuppi (http://onervahoiva.fi) on tuottanut liikevaihtoa jo vuoden alusta ja rahoitus saatiin jo vuosi sitten, ei rahaa tule kuitenkaan vielä ovista ja ikkunoista niin, että siitä voisi maksaa saman verran kuin konsulttiyrittäjänä. Välillä mennään ilman palkkaa, jotta riittää rahaa maksaa muille ja ostaa ulkopuolista apua.
Oheiselle videolla jutellaan rahasta, kuunnellaan Tuiskua ja Wu-Tangia ja jälkipolvi kertoo mielipiteen isän vloggaus-harrastuksesta.
Videon jälkeen scrollaa alas ja löydät katsauksen miten yrittäjä on pistänyt 100 000 euroa lihoiksi.
Mitä yrittäminen maksaa?
Rahasta puhumisen kanssa on aina vähän heikoilla jäillä. Helposti joku pitää leveilijänä. Toinen haukkuu hölmöksi: miksi nyt tuollaiseen rahaa käytit, itse olisin tehnyt toisin.
Seuraavan tarinan tarkoitus ei ole kertoa miten paljon massia on, eikä kerätä sääliä tai surkuttelua miten paljon sitä on hassattu. Kerron vain yhden tarinan eli miten hommat ovat edenneet omalta osalta. Ehkä jollekulle on tästä hyötyä suunnitellessa omaa yrittäjän taivalta.
Ja tämä ei ole mikään loppukatsaus, päinvastoin. Asiat ovat tällä hetkellä todella hyvin. 3-4 firmaa puskuttaa eteenpäin, kaksi tuottaa rahaa ja joista toinen kannattava ja toinen saadaan kannattavaksi ensi vuoden alkupuolella.
Käytetyt rahat ovat olleet sijoitus ja niiden takaisinmaksu selviää tulevaisuudessa.
Mutta nyt siihen rahankäyttöön.
Syksy 2016: Tilillä +100 000 euroa
Kaksi vuotta sitten myin osuuttani pois perustamastani (co-founder) konsulttiyhtiöstä Louhiasta. Vähän säästöjä ja myyntitulot niin tilillä oli reilusti yli 100 000 euroa.
Olin yrittänyt jo aiemmin viedä muita yritysideoitani eteenpäin konsulttiyrittäjyyden ohella eikä siitä tullut mitään. Siispä päätin irtautua täysin 100% kaikesta muusta ja keskittyä unelmien tavoitteluun.
Tästä eteenpäin tasan 12 kuukautta olin ilman palkkaa tai mitään tuloja. Ei starttirahaa, ei työttömyyskorvauksia, ei palkkaa.
Koska olin maksanut jo vuosia itselleni 5000 euron kuukausipalkkaa, oli menotasokin asettunut noille korville (vähennettynä veroilla tietenkin).
Ensimmäisen vuoden aikana säästöjä paloi niin yritykseen (esim. ulkopuolisia ostopalveluita, matkat, mainoskulut, yrityksen perustamiskulut) kuin elämiseen. 12kk jälkeen tililtä oli hävinnyt n. 60 000 euroa.
Syksy 2017: Sijoittaja
Vuosi sitten syksyllä 2017 saimme sijoittajan sekä julkista rahoitusta. Aloin maksamaan itselleni palkkaa, 2000 euroa kuukaudessa.
Samaan aikaan aloin tekemään vanhoja konsulttitöitä aina silloin tällöin. Vedin yksittäisiä koulutuksia, yksittäisiä konsulttikeikkoja ja tiedolla johtamisen sparrauksia parille asiakkaalle.
Vuoden 2018 alussa saatiin ensimmäiset maksavat asiakkaat Onervalle (3 kuntaa) mutta tulot ovat pieniä puroja ja niillä ei vielä makseta palkkaa itselle. Nyt syksyllä 2018 on alettu neuvottelemaan isommista sopimuksista isompien kaupunkien kanssa-
Näin mentiin seuraavat 12kk ja syksyn 2018 alussa oli tililtä hävinnyt kaikki 100 000e.
Syksy 2018: Tilillä +3000 euroa
Lokakuun alussa eli pari viikkoa sitten tilillä oli 3000 euroa, auto meni rikki, päiväkotimaksu ja lainalyhennykset maksamatta.
Tällä hetkellä en maksa Onervalta itselle palkkaa.
Hätä ei ole tämän näköinen. Konsulttifirman tilillä on hyvä tilanne ja otin sieltä vähän rahaa ja taas mennään.
Tulevaa kohti hyvillä fiiliksillä
En tiedä onko rahat käytetty hyvin tai hyviin kohteisiin mutta fiilis on hyvä, positiivinen ja tulevaisuus valoisa.
On tietenkin etuoikeutettua pystyä tavoittelemaan unelmia ja samalla tekemään varsin tuottoisia konsulttitöitä, joilla rahoittaa noita unelmia.
Oma polku ei ole varmasti fiksuin ja tuon 100 000 euroa olisi voinut käyttää varmasti toisin. En tiedä vain miten. Autot ei kiinnosta, asunnoksi riittää seinät ja katto, harrastukset on matkustelua lukuunottamatta aika edullisia. Ja rahan pitäminen jemmassa tilillä kuulostaa vain typerältä.
Usko tai älä, mutta oma tieni kohti yrittäjyyttä on hyvin samankaltainen, numerot ovat vain pienempiä.
Keväällä 2017 maksoin 7 euroa PRH:n konttorille, jota vastaan sain Y-tunnuksen ja suoritit työharjoittelun omassa yrityksessäni (olin ja olen edelleenkin opiskelija). Tein kaiken maailman hanttihommia, mutta mielessäni oli jo oikea liikeideani.
Syksyllä 2017 loppui työharjoitteluni ja tilillä oli 15 tuhatta, joista oli jo maksettu alv:t, ennakkoverot ja yel:t.
Keväällä 2018 pidin oikean liikeidieani ensimmäisen MVP:n joka kesti viikon ja epäonnistui täydellisesti
tästä opittiin ja koko kesän ajan kulutin konseptini kehittämiseen.
Syksy 2018 tuli ja käynnistyi toinen MVP, joka kesti jo kuukauden, oli yksi palkattu työntekijä ja kuuden tuhannen ”liikevaihdosta” jäi jopa jotain viivan alle. Ennen yllämainittua MVP:tä tilillä oli jo niin vähän, että jouduin lainaamaan tuhat euroa, jotka käytin MVP:n ensimmäisen viikon ostoihin
Nyt talvella kirjoitan lts:ni lopulliseen muotoon ja alan tutkimaan erilaisia rahoitusmahdollisuuksia ja kirjoittaa samalla opinnäytetyötäni. Ja minäkin teen silloin tällöin viime vuoden (hantti)hommia, ”en rakkaudesta lajii vaan rahan takii..”
ps. Hyvä blogi, jään lukijaksi!
Kiitos paljon tarinasi jakamisesta. Nostan hattua tuolle päämäärätietoiselle etenemiselle. Vaikka MVP:t ovat usein nopeita kokeiluja (muutama viikko) niin kokonaisuus on maratoni tai paremminkin 180km ultrajuoksu
Eli vuosi ei ole vielä mitään eikä kannata hätääntyä vaikka ensimmäinen, toinen tai kolmaskaan kerta ei onnistu.
Kovasti tsemppiä yrittäjyyden tielle!
t. Ville